Edustajiston työjärjestys

Hyväksytty Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 14.10.1999.

I luku Yleistä

1§
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon kuuluu kolmekymmentäviisi (35) jäsentä, jotka valitaan yliopiston läsnäolevaksi kirjoittautuneista ylioppilaskunnan jäsenistä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan edustajiston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.
Edustajiston toiminnassa noudatetaan tätä työjärjestystä ja yleistä kokouskäytäntöä sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä on määrätty.


II luku Edustajiston kokoukset

2§
Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava edustajiston jäsenille ylioppilaskunnan sääntöjen 24§:n määräämällä tavalla.
Kokouskutsun mukana tai kuitenkin viimeistään kaksi (2) arkipäivää ennen kokousta on edustajiston jäsenille toimitettava esityslista, jossa kunkin asian kohdalla on esitetty edustajistokäsittelyn kannalta tarpeelliset asiakirjat, lausunnot ja selvitykset sekä päätösehdotus.
Esteellisten ja esteen ilmoittaneiden edustajiston jäsenten osalta kutsu ja muut asiakirjat toimitetaan heidän vaalijärjestyksen mukaisille varajäsenilleen.

3§
Edustajiston jäsen, joka estyy saapumasta kokoukseen, ilmoittakoon siitä viimeistään kokousta edeltävänä päivänä kirjallisesti ylioppilaskunnan pääsihteerille ja toimittakoon kokouskutsun sekä muut asiakirjat ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen mukaiselle varajäsenelleen. Kirjallisen estyneisyysilmoituksen voi tehdä ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittaman edustajistoryhmän jäsenen puolesta myös kyseisen edustajistoryhmän puheenjohtaja.
Saatuaan tiedon edustajiston jäsenen estyneisyydestä pääsihteeri mahdollisuuksiensa mukaan toimittaa tiedon edustajiston kokouksesta estyneen edustajiston jäsenen tilalle ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen mukaisesti tulevalle varajäsenelle.

4§
Edustajiston jäsen on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, mikäli hänen henkilökohtainen etunsa voi asiassa joutua ristiriitaan ylioppilaskunnan edun kanssa.
Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä päätettäessä esteellisiä ovat kyseessä olevan tilikauden osalta tilivelvolliset.

5§
Jos edustajiston kokouksessa tehdään esteellisyysmuistutus, ratkaisee asian kokouksen puheenjohtaja ylioppilaskunnan voimassaolevan säännöstön perusteella kuultuaan edustajiston mielipidettä.
Tarvittaessa puheenjohtajan esteellisyydestä päättää kokous.

6§
Saatettaessa asia vireille edustajistossa on asiasta liitettävä kirjallinen päätösehdotus edustajiston jäsenille toimitettavaan esityslistaan.
Ylioppilaskunnan säännöstön määräämät asiat esittelee ja päätösehdotukset tekee edustajistolle hallitus, ellei säännöstössä nimenomaan toisin määrätä.
Muut asiat esittelee ja päätösehdotukset tekee edustajistolle ylioppilaskunnan hallitus, hallintovaliokunta tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittama edustajistoryhmä.
Esittelyn jälkeen asiasta kuullaan mahdolliset ylioppilaskunnan muiden toimielinten lausunnot.
Pääehdotuksena päätöstä tehtäessä pidetään esityslistaan merkittyä päätösehdotusta.

7§
Edustajiston kokouksessa puhetta johtaa edustajiston järjestäytymiskokouksessaan valitsema puheenjohtaja.
Edustajiston puheenjohtajan estyneenä tai esteellisenä ollessa puhetta johtaa edustajiston järjestäytymiskokouksessaan valitsema ensimmäinen varapuheenjohtaja, hänenkin esteellisenä tai estyneenä ollessa toinen varapuheenjohtaja.
Edustajiston äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hänen estyneenä tahi esteellisenä ollessa edustajiston puheenjohtajan kutsuma ylioppilaskunnan muu toimihenkilö. Ellei edustajiston kokoukselle voida edellä mainitulla tavalla määrätä sihteeriä, kokous valitsee sihteerin keskuudestaan.
Edustajiston kokouksen alussa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi kaksi (2) läsnäolevaa edustajiston jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt.
Ääntenlaskijoiksi, jotka eivät samanaikaisesti voi toimia pöytäkirjantarkastajina, kokouksen alussa valitaan kolme (3) läsnäolevaa edustajiston jäsentä.
Pöytäkirja on tarkastettava viimeistään neljäntenätoista (14) päivänä kokouksen jälkeen.

8§
Äänestyksessä käytettäköön avointa äänestystä, ellei vähintään kaksi (2) kokouksessa läsnäolevaa edustajiston jäsentä vaadi suljettua äänestystä.
Suljetussa äänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan.
Äänestysehdotukset laatikoon kokouksen puheenjohtaja, mikäli mahdollista niin, että niihin voidaan vastata suoraan joko myöntävästi tai kieltävästi.
Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka ei ole hallituksen, valiokunnan tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:ssä ja tämän työjärjestyksen 24§:ssä tarkoitetun edustajistoryhmän esitys tahi ellei kysymyksessä ole henkilövaali, älköön otettako mukaan äänestykseen.
Kannatus ilmaistakoon pyydetyllä kannatuspuheenvuorolla.
Edustajiston jäsenet tai edustajistoryhmät voivat tehdä päätökseen liittyviä ponsiehdotuksia esityslistan samassa kohdassa käytävän keskustelun aikana.
Edustajistoryhmän tekemistä tai muulla tavoin kannatetuksi tulleista ponsiehdotuksista on äänestettävä.

9§
Jos on useita päätösehdotuksia, noudatetaan joko yksityiskohtaista tai lyhyttä äänestysjärjestystä tahi muuta soveltuvaa äänestysjärjestystä.
Äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan edustajiston mielipidettä.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys:
Yksityiskohtaisessa äänestysjärjestyksessä asetetaan yksi ehdotus vastaehdotukseksi toista vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty.
Äänestys aloitetaan asettamalla vastakkain ensin pääehdotuksesta eniten poikkeavat ehdotukset hylkäävää ehdotusta (ehdotus, jonka mukaan asia ehdotetaan pidettäväksi ennallaan) lukuunottamatta.
Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus joutuu vastakkain pääehdotuksesta seuraavaksi kauempana olevan ehdotuksen kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikista vastaehdotuksista on äänestetty, jolloin viimeksi voittanut ehdotus joutuu vastakkain pääehdotuksen kanssa.
Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetetaan vastakkain hylkäävän ehdotuksen kanssa, joka siis tulee äänestettäväksi vasta viimeisessä äänestyksessä.
Käytettäessä yksityiskohtaista äänestysjärjestystä jokaisessa äänestyksessä häviölle joutunut ehdotus tulee lopullisesti hylätyksi ja viimeisessä äänestyksessä voittanut ehdotus julistetaan kokouksen päätökseksi.

Lyhyt äänestysjärjestys:
Lyhyen äänestysjärjestyksen pohjana on pääehdotus, ja ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja hylkäävä ehdotus.
Jos hylkäävä ehdotus voittaa, ei muuta äänestystä tarvita, koska se on saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä.
Jos taas pääehdotus voittaa, niin toisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja kaikki vastaehdotukset yhteisesti.
Jos pääehdotus voittaa, on äänestys lopullinen, mutta jos vastaehdotukset voittavat, on seuraavilla äänestyksillä ratkaistava, mikä vastaehdotuksista saa eniten kannatusta ja onko sen saama kannatus suurempi kuin pääehdotuksen.
Tällöin menetellään siten, että kolmannessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja jokin vastaehdotuksista, joiden järjestyksen päättää puheenjohtaja.
Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus tulee neljännessä äänestyksessä vastakkain seuraavan vastaehdotuksen kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikista ehdotuksista on äänestetty.
Käytettäessä lyhyttä äänestysjärjestystä kokouksen päätökseksi tulee viimeisessä äänestyksessä voittanut ehdotus.

10§
Äänestyksen ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei ylioppilaskunnan voimassaoleva säännöstö toisin määrää.
Äänten jakautuessa tasan, ratkaisee vaalissa arpa, muissa asioissa puheenjohtajan mielipide.

11§
Edustajiston kokouksessa ei saa äänestää valtakirjalla.

12§
Esillä oleva asia pannaan ensimmäistä kertaa käsiteltäessä pöydälle vähintään viiden (5) edustajiston läsnäolevan jäsenen sitä vaatiessa.
Asia voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi ja käsitellä heti, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) läsnäolevista edustajiston jäsenistä kannattaa kiireelliseksi julistamista.
Pöydällepanoa tai kiireelliseksi julistamista koskeva ehdotus on tehtävä ennen kuin asiasta käytävä keskustelu on julistettu päättyneeksi.
Uudelleen käsiteltäessä asia voidaan panna pöydälle, jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) läsnäolevista edustajiston jäsenistä sitä kannattaa.

13§
Edustajiston jäsen, joka haluaa esittää eriävän mielipiteensä, ilmoittakoon siitä heti, kun päätös on tehty.
Vastalause on ilmoitettava heti kun päätös on tehty ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkistettaessa.

14§
Edustajiston tekemää päätöstä älköön samana toimikautena purettako, ellei purkamista kannata vähintään kaksikolmasosaa (2/3) kokouksessa läsnäolevista ja vähintään puolet (1/2) kaikista edustajiston jäsenistä ja ellei asiasta ole kokouskutsussa mainittu.

15§
Edustajiston jäsen tai muu kokouksessa läsnäoleva, joka ei puheenjohtajan huomautuksesta huolimatta noudata järjestystä, poistukoon puheenjohtajan kehotuksesta.
Järjestyksen olennaisesti häiriinnyttyä puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää kokous ja määrätä edustajiston mielipidettä kuultuaan aika, milloin kokousta jatketaan.


III luku Edustajiston valiokunnat ja edustajistoryhmät

16§
Valiokunta on edustajiston nimittämä valmisteleva elin, jolle edustajisto nimittää puheenjohtajan, ellei ylioppilaskunnan säännöstössä nimenomaan toisin määrätä.

17§
Valiokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Valiokunnan äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tahi hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan valiokunnan keskuudestaan valitsema henkilö.
Valiokunnan kokouksesta pidetään päätöspöytäkirjaa.

18§
Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tarpeen vaatiessa tai kun vähintään kaksi (2) valiokunnan jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.
Valiokunnan kokous on päätösvaltainen, kun ainakin puolet (1/2) sen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä ja kaikille on valiokunnan hyväksymällä tavalla tiedotettu kokouksesta.

19§
Edustajistossa on hallintovaliokunta.
Hallintovaliokuntaan kuuluu kustakin ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittamasta edustajistoryhmästä yksi edustaja, joista edustajisto nimittää yhden puheenjohtajaksi.
Hallintovaliokunnan jäsenen estyneenä ollessa hallintovaliokunnan täysivaltaisena varajäsenenä voi toimia varsinaisen jäsenen omasta edustajistoryhmästään valtuuttama henkilö.
Edustajisto voi antaa tässä työjärjestyksessä hallintovaliokunnalle määrättyjä tehtäviä muille valiokunnille tai työryhmille, joiden perustamisesta se erikseen päättää.

20§
Hallintovaliokunnan tehtäviin kuuluu käsitellä edustajistossa esiintulevat asiat ja antaa niistä lausunto edustajistolle sekä erityisesti:
1) tarkkailla ylioppilaskunnan taloutta ja toimintaa;
2) tehdä havainnoistaan aloitteita edustajistolle; sekä
3) valmistella tarvittavissa määrin edustajiston kokouksen menettelytapakysymykset.

21§
Edustajiston nimittämänä toimii ylioppilaskunnan talousvaliokunta, joka noudattaa soveltuvin osin tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä.
Talousvaliokunnan tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä ja antaa tarvittaessa tai pyydettäessä lausuntoja hallitukselle tai edustajistolle tehtäväpiiriinsä kuuluvista asioista.
Talousvaliokuntaan kuuluu 3-10 talouteen ja hallintoon perehtynyttä henkilöä, joista enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolelta. Puheenjohtajan tulee olla ylioppilaskunnan jäsen.
Edustajisto valitsee jäsenet talousvaliokuntaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

22§
Talousvaliokunnan tehtäväpiiriin kuuluvat:
1) ylioppilaskunnan talous;
2) ylioppilaskunnan säännöstö- ja organisaatiokysymykset;
3) ylioppilaskunnan henkilöstöasiat;
4) ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivien kiltojen, harrastekerhojen ja muiden yhdistysten toiminta ja talous;
5) ylioppilaskunnan harjoittama yritystoiminta; sekä
6) ylioppilaskunnan omistuksessa ja hallinnassa oleva kiinteä ja irtain omaisuus.

23§
Ylioppilaskunnalla on kunniavaliokunta, joka on edustajiston alainen neuvoa-antava asiantuntijaelin.
Kunniavaliokuntaan kuuluu kolmesta kymmeneen (3-10) jäsentä, jotka edustajisto kutsuu ylioppilaskunnan toiminnassa ansioituneiden henkilöiden joukosta.
Kunniavaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka yhdessä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan ja edustajiston puheenjohtajan kanssa muodostavat valiokunnan työjaoston.
Työjaoston tehtävänä on kokousten välillä pitää yhteyttä muihin kunniavaliokunnan jäseniin sekä valmistella valiokunnan kokouksissa käsiteltävät asiat.
Kunniavaliokunnan toimikausi on kolme (3) vuotta ja se kokoontuu ylioppilaskunnan hallituksen tai puheenjohtajansa kutsusta.
Edustajisto voi myöntää kunniavaliokunnan jäsenelle eron ja täydentää kunniavaliokuntaa ylioppilaskunnan säännöstön määräämissä puitteissa.

24§
Edustajiston jäsenet ja varajäsenet voivat muodostaa edustajistoryhmiä.
Edustajiston jäsen tai varajäsen ei voi kuulua useampaan kuin yhteen (1) edustajistoryhmään.
Edustajiston jäsenen liittyminen johonkin edustajistoryhmään ei sido vaaliliiton tai vaalirenkaan varajäsentä samaan ryhmään.

25§
Edustajistoryhmään tulee kuulua vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä, joiden keskuudesta ryhmän tulee valita puheenjohtaja ja sihteeri.
Edustajistoryhmän järjestäydyttyä se ilmoittaa kokoonpanonsa, puheenjohtajansa ja sihteerinsä edustajistolle tiedoksi.

26§
Edustajistoryhmän edustajiston kokouksessa tekemä ehdotus on kannatettu ilman erillistä kannatuspuheenvuoroa.


IV luku Hallituksen nimittäminen ja vapauttaminen tehtävästään

27§
Edustajisto valitsee hallituksenmuodostajan.
Vaalin pohjana ovat kokouksessa tehdyt ehdotukset.
Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukanaolleiden ehdokkaiden kesken vähiten ääniä saanutta ehdokasta lukuunottamatta.
Näin jatketaan kunnes joku ehdokkaista saa ehdottoman ääntenenemmistön.
Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.

28§
Hallituksenmuodostaja esittää joko samassa tai seuraavassa edustajiston kokouksessa ehdotuksensa hallituksen henkilökokoonpanoksi.
Jos edustajiston kokouksessa enemmistö hyväksyy ehdotuksen, on hallituksenmuodostaja nimetty hallituksen puheenjohtajaksi ja ehdotuksessa mainitut henkilöt hallituksen jäseniksi.
Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan uusi hallituksenmuodostajan vaali.
Hallituksen muodostaminen voidaan antaa uudelleen tehtäväksi aiemmin epäonnistuneelle hallituksenmuodostajalle.
Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksenmuodostajan tekemän ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.

29§
Hallitusta nimitettäessä on otettava huomioon ylioppilaskunnan sääntöjen 27§:ssä mainittu hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärää koskeva rajoitus.

30§
Edustajisto voi myöntää hallituksen jäsenelle eron hallituksen puheenjohtajan esityksestä.
Jos hallituksen puheenjohtaja kesken toimikauttaan vapautetaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävästään, kutsuu hallitus edustajiston viipymättä koolle nimittämään uutta hallitusta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Muutoin hallitusta voidaan täydentää hallituksen puheenjohtajan esityksestä edellyttäen, että ylioppilaskunnan sääntöjen 27§:n määräyksiä hallituksen jäsenten lukumäärästä noudatetaan.
Hallituksen täydentämistä ei voi panna pöydälle.

31§
Edustajisto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään kesken toimikautta päättämällä, ettei hallitus tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta.
Tämä päätös voi olla seurauksena, jos:
1) hallitus esittää edustajistolle luottamuskysymyksen; tai
2) vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä vaatii edustajiston kokouksen koollekutsuttavaksi käsittelemään hallitukseen tai sen jäseneen kohdistettua välikysymystä.
Välikysymystä vireillepantaessa on sen syyt perusteluineen jätettävä kirjallisesti hallitukselle vaadittaessa edustajiston koollekutsumista.
Hallituksen on kutsuttava edustajisto käsittelemään välikysymystä viipymättä vaatimuksen esittämisen jälkeen.
Kuultuaan hallituksen vastauksen päättää edustajisto, nauttiiko hallitus tai sen jäsen edustajiston luottamusta.
Välikysymystä ei voida panna edustajiston kokouksessa pöydälle.


V luku Erityisiä määräyksiä

32§
Asiaa, jota ei ole merkitty edustajiston jäsenille toimitettuun esityslistaan, älköön otettako käsiteltäväksi, ellei hallitus, valiokunta tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21 §:n ja tämän työjärjestyksen 24 §:n tarkoittama edustajistoryhmä tee siitä ehdotusta ja ellei sitä julisteta kiireelliseksi kolmeneljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä.

33§
Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kaksikolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä, kun asiasta on kokouskutsussa erikseen mainittu.


Tämä työjärjestys astuu voimaan, kun rehtori vahvistaa edustajiston kokouksessaan 14/98-99 14.10.1999 hyväksymät säännöt, kuitenkin aikaisintaan silloin kun toimikaudelle 1.1.2000-31.12.2001 valittu edustajisto kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa. Samalla tämä työjärjestys kumoaa aikaisemman, edustajiston kokouksessa 11.10.1990 hyväksytyn edustajiston työjärjestyksen.