Vaalijärjestys

Hyväksytty Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 21.4.2009.

I luku Yleistä

§ 1
Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä noudatetaan valittaessa jäsenet ylioppilaskunnan edustajistoon, täydennettäessä ylioppilaskunnan edustajistoa sekä suoritettaessa ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudessa jäsenäänestys.
§ 2
Edustajistovaalissa, edustajiston täydennysvaalissa ja jäsenäänestyksessä on äänioikeus jokaisella yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.
§ 3
Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) henkilökohtainen ääni, valtakirjalla ei saa äänestää.
Äänestys on suljettu.

II luku Jäsenäänestys

§ 4
Ylioppilaskunnan keskuudessa suoritettavassa neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä noudatetaan ylioppilaskunnan sääntöjen III luvun lisäksi tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.
§ 5
Ylioppilaskunnan sääntöjen III luvun mukainen neuvoa-antava jäsenäänestys suoritetaan, kun edustajiston kokouksessa vähintään viisitoista (15) sen läsnäolevista jäsenistä ilmoittaa kirjallisesti haluavansa saattaa edustajiston saman kokouksen esityslistalla olevan asian jäsenäänestykseen jäsenkunnan mielipiteen kuulemiseksi.
§ 6
Jäsenäänestykseen lähetetty asia pantakoon edustajistossa pöydälle, ellei siitä aiheudu ylioppilaskunnalle tai jollekin muulle, jota asia koskee, huomattavaa haittaa tai vahinkoa.
Asia otettakoon esille vasta kun neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulos on vahvistettu.
Uudessa käsittelyssä jäsenäänestyksen tuloksen mukainen ehdotus olkoon pääehdotus.
§ 7
Ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudessa suoritettavan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toimeenpanemista varten edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan välittömästi samassa kokouksessaan, jossa § 5:n mukainen tahdonilmaus on esitetty.
§ 8
Tarkemmat määräykset jäsenäänestyksen suorittamisesta annetaan tämän vaalijärjestyksen V-VII luvuissa.

III luku Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

§ 9
Ylioppilaskunnan edustajistovaalissa ja edustajiston täydennysvaalissa noudatetaan ylioppilaskunnan sääntöjen IV luvun 12-15§:ien lisäksi tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.
§ 10
Ylioppilaskunnan edustajistovaali toimitetaan joka toinen vuosi kahtena peräkkäisenä arkipäivänä lokakuun 15. päivän ja marraskuun 15. päivän välisenä aikana.
Vaalissa valitaan edustajistoon kolmekymmentäviisi (35) jäsentä ylioppilaskunnan vaalikelpoisten jäsenten keskuudesta.
§ 11
Ensimmäinen tämän vaalijärjestyksen mukainen edustajistovaali toimitetaan 15.10.-15.11.2009 välisenä aikana, jolla vaalilla valitun edustajiston toimikausi on 1.1.2010-31.12.2011.
§ 12
Edustajiston täydennysvaali toimitetaan ylioppilaskunnan sääntöjen 13§:n 2. momentin tapauksessa milloin edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää voida määrätä varajäsentä § 64:n mukaisesti.
Täydennysvaalissa valitaan edustajistoon puuttuva määrä jäseniä ylioppilaskunnan vaalikelpoisten jäsenten keskuudesta.
§ 13
Edustajistovaalin toimittamista varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa ennen vaalivuoden toukokuun 15. päivää keskusvaalilautakunnan.
Edustajiston täydennysvaalia varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan välittömästi siinä kokouksessaan, jossa edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää saada määrätyksi varajäsentä ylioppilaskunnan säännöstön mukaisesti.
Keskusvaalilautakunta toimeenpanee edustajiston täydennysvaalin viimeistään kuuden (6) viikon kuluttua asettamisestaan.
§ 14
Edustajistovaalissa ja edustajiston täydennysvaalissa vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut ylioppilaskunnan jäsenet, ellei ylioppilaskunnan voimassaoleva säännöstö toisin määrää.
§ 15
Jokaisella ylioppilaskunnan vaalikelpoisella jäsenellä on oikeus kirjallisesti pyytää keskusvaalilautakunnalta ehdokasilmoituksensa ottamista edustajistovaalia tai edustajiston täydennysvaalia varten laadittavaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään.
§ 16
Ehdokasilmoituksessa saa olla vain yksi (1) ehdokas.
Siinä on mainittava ehdokkaan sukunimi, kaikki etunimet ja syntymäaika sekä siinä on oltava ehdokkaan vakuutus omasta vaalikelpoisuudestaan ja suostumus ehdokkuuteen.
Ehdokasilmoituksessa on annettava yhdelle (1) ylioppilaskunnan äänioikeutetulle jäsenelle valtuus toimia ehdokasilmoituksen asiamiehenä.
Asiamieheksi voidaan nimetä myös ehdokas itse.
Ehdokasilmoituksessa saadaan merkitä tunnus, joka viittaa johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.
§ 17
Kukaan ei saa olla useammassa kuin yhdessä (1) ehdokasilmoituksessa ehdokkaana.
§ 18
Jos jotkut ehdokasilmoitukset haluavat yhtyä vaaliliitoksi, on siitä tehtävä kirjallinen sopimus, joka on jokaisen ehdokasilmoituksen puolesta sen asiamiehen allekirjoitettava.
Vaaliliitoksi voi yhtyä korkeintaan niin monta ehdokasilmoitusta kuin vaalissa on valittavia.
Jos ehdokasilmoitus yhtyy vaaliliittoon, ei ehdokasilmoitusten yhdistelmään merkitä § 16:n 5. momentin mukaisesti mahdollisesti merkittyä ehdokasilmoituksen tunnusta.
Vaaliliitolla saa olla johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään viittaava tunnus, joka on merkittävä vaaliliiton sopimuskirjaan ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.
Vaaliliiton sopimuskirjassa on lueteltava ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään ja lisäksi siinä on annettava yhdelle (1) vaaliliittoon kuuluvan ehdokasilmoituksen asiamiehelle valtuus toimia vaaliliiton asiamiehenä.
Ehdokasilmoitus voi yhtyä vain yhteen (1) vaaliliittoon.
§ 19
Kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi.
Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokasilmoituksella sekä kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokasilmoituksella.
Vaaliliitto tai ehdokasilmoitus voi yhtyä vain yhteen (1) vaalirenkaaseen.
Ehdokasilmoitukset keskenään eivät voi yhtyä vaalirenkaaksi.
Vaalirenkaaksi yhtyvät vaaliliitot ja ehdokasilmoitukset laativat sopimuskirjan, jossa on lueteltava vaalirenkaaseen liittyvien vaaliliittojen ja niihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten tunnukset tai, jos tunnusta ei ole, ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään ja lisäksi siinä on annettava yhdelle (1) vaalirenkaaseen kuuluvan vaaliliiton tai vaaliliittoihin kuulumattoman ehdokasilmoituksen asiamiehelle valtuus toimia vaalirenkaan asiamiehenä.
Sopimuskirja on vaaliliittojen ja niihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten asiamiesten allekirjoitettava.
Vaalirenkaalla saa olla johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään viittaava tunnus, joka on merkittävä vaalirenkaan sopimuskirjaan ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.
§ 20
Mikäli ehdokasilmoituksen, vaaliliiton tai vaalirenkaan tunnus ei täytä edellä määrättyjä vaatimuksia, on keskusvaalilautakunnalla oikeus hylätä tunnus sen enempää asianomaisia ehdokkaita kuulematta.
Tällöin kuitenkin ehdokasilmoitus, vaaliliitto tai vaalirengas on otettava mukaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään, mikäli siihen kuuluvat ehdokkaat ovat ylioppilaskunnan säännöstön mukaan vaalikelpoisia ja asiakirjat muutoin oikein laaditut.
Tunnus tällaiselle ehdokasdokumentille, vaaliliitolle tai vaalirenkaalle määrätään siten kuin sitä ei olisi ilmoitettukaan.

IV luku Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat

§ 21
Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa ylioppilaskunnan säännöstön mukaisesti keskusvaalilautakunnan, johon se nimeää kuusi (6) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi keskusvaalilautakunnan jäsenistä nimetään puheenjohtajaksi.
Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla ylioppilaskunnan äänioikeutettuja jäseniä.
Keskusvaalilautakunta asetetaan siten, että edellisessä edustajistovaalissa kannatusta saaneet mielipideryhmät mahdollisimman hyvin tulevat edustetuiksi.
Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Keskusvaalilautakunnan äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen nimeämä muu ylioppilaskunnan toimihenkilö. Keskusvaalilautakunnan jäsenet ja keskusvaalilautakunnan sihteeri voivat olla ehdolla vaaleissa
§ 22
Keskusvaalilautakunta asettaa edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsenäänestyksen toimittamista varten tarpeelliseksi katsomansa määrän vaalilautakuntia, joiden kokoonpano ja tehtävät on jäljempänä määritelty.
§ 23
Jokaiseen vaalilautakuntaan tulee nimetä puheenjohtajaksi keskusvaalilautakunnan jäsen, sekä jäseniksi kolme (3) ylioppilaskunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten tulee olla ylioppilaskunnan äänioikeutettuja jäseniä.
Vaalilautakunnat valitsevat keskuudestaan sihteerin.
§ 24
Keskusvaalilautakunnalla on oikeus velvoittaa jokainen edustajistoryhmä nimeämään enintään kaksi (2) henkilöä toimimaan vaalilautakuntia avustavina vaalitoimitsijoina.
Nämä henkilöt edustajistoryhmät nimetkööt hyvissä ajoin ennen vaalilautakuntien asettamista.
§ 25
Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia vain täysilukuisina.
Vaalilautakunnat ovat toimivaltaisia vaali- tai jäsenäänestystoimituksessa, kun läsnä on vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä tahi keskusvaalilautakunnan tähän tarkoitukseen erikseen nimeämää vaalitoimitsijaa, heidän joukossaan kuitenkin vähintään yksi (1) vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen.
Vaalilautakuntien toimi- ja päätösvalta lakkaa välittömästi edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsenäänestyksen päättyessä.
Keskusvaalilautakunnan päätösvalta lakkaa, kun vaalin tai jäsenäänestyksen tulos on julkistettu ja vaalista tai jäsenäänestyksestä säädetty valitusaika on kulunut umpeen, kuitenkin aikaisintaan silloin kun keskusvaalilautakunnan päätöksestä mahdollisesti tehdyt valitukset on ratkaistu.
§ 26
Jos vaalilautakunta ei ole päätöksestään yksimielinen, sen on välittömästi alistettava asia keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi.

V luku Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien valmistavat toimenpiteet ennen edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsenäänestyksen suorittamista

§ 27
Keskusvaalilautakunta määrää vaali- tai jäsenäänes¬tystilaisuuden ajat ja paikat noudattaen ylioppilaskunnan säännöstössä mainittuja rajoituksia.
Vaali- tai jäsenäänestys on toimitettava kahtena peräkkäisenä arkipäivänä ja sen tulee kestää vähintään kahdeksan (8) tuntia toisena ja kuusi (6) tuntia toisena varsinaisena vaalipäivänä.
§ 28
Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistu¬tettava vaalissa tai jäsenäänestyksessä käytettävä äänestyslippu.
Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa tai jäsenäänestyksessä sitä käytetään sekä paikka valitsijan kannattaman ehdokasilmoituksen numeron tai vaihtoehdon merkitsemistä varten.

V.1 Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

§ 29
Keskusvaalilautakunnan on viimeistään kolme (3) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää nimettävä vaalilautakunnat ja -toimitsijat.
Samoin keskusvaalilautakunnan on määrättävä ne merkinnät, joita äänestäjät voivat äänioikeuttaan käyttäessään äänestyslippuun merkitä.
Edellä ensimmäisessä ja toisessa momentissa mainitut päätökset on julkistettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää.
§ 30
Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään neljä (4) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä, mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä, antaa vaalikuulutus, jossa ilmoitetaan vaalin ajankohta sekä missä ja milloin keskusvaalilautakunnalle jätettäviä ehdokasasetteluasiakirjoja otetaan vastaan.
Samalla on ilmoitettava, missä tämä vaalijärjestys ja ylioppilaskunnan muu edustajistovaalia ja edustajiston täydennysvaalia koskeva säännöstö on nähtävänä.
Ensimmäisessä momentissa mainittu määräaika, jona asiakirjat on jätettävä keskusvaalilautakunnalle, olkoon vähintään kaksi (2) viikkoa.
Keskusvaalilautakunta antakoon samassa yhteydessä määräykset vaalimainonnasta.
§ 31
Keskusvaalilautakunta laatikoon vaaliluetteloksi luettelon ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä.
Keskusvaalilautakunnan tulee § 30:n 1.momentin tarkoittamassa vaalikuulutuksessa ilmoittaa, missä ja milloin virallinen vaaliluettelo on nähtävänä ja millä tavoin siihen kohdistuvat oikaisuvaatimukset on tehtävä.
Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä oikaisuista on esitettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään kuusi (6) päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.
Keskusvaalilautakunta ratkaiskoon oikaisuvaatimukset välittömästi edellisessä momentissa mainitun määräajan päätyttyä.
§ 32
Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt § 15, § 18 ja § 19:ssä mainitut ehdokasasetteluasiakirjat sekä hyväksyy ehdokasilmoitusten yhdistelmään otettavaksi ne ehdokasilmoitukset, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat ovat oikein laaditut ja määräajassa keskusvaalilautakunnalle jätetyt.
Hyväksytyt ehdokasilmoitukset numeroidaan vaaliliiton ja vaalirenkaan sisällä siinä järjestyksessä, missä ne on keskusvaalilautakunnalle annettu.
§ 33
Keskusvaalilautakunnalle jätetyt ehdokasasettelu¬asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen kun keskusvaalilautakunta on ne kokouksessaan käsitellyt.
§ 34
Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasilmoitusta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä § 54:n 1. ja 3. momentissa määrätään.
Jos ehdokasilmoituksia on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin § 54:n 2. ja 3.momentissa määrätään.
Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokasilmoituksia, kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasilmoitusten yhdistelmä.
Ehdokasilmoitusten yhdistelmään otetaan hyväksytyt ehdokasilmoitukset niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvien vaaliliittojen ja siihen mahdollisesti yhtyneiden ehdokkaiden ehdokasilmoitukset yhdistetään numerojärjestyksessä yhteisen otsakkeen alle ja erotetaan muista listoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokasilmoitukset ja vaaliliitot kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen.
Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokasilmoitukset.
Vaalirenkaiden, vaaliliittojen ja näihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten keskinäinen järjestys määrätään arpomalla.
Ehdokasilmoitusten yhdistelmään ei erikseen merkitä Ehdokasilmoitusten mahdollisia tunnuksia, jos ne ovat yhtyneet vaaliliitoksi.
Vaalirenkaiden, vaaliliittojen ja vaaliliittoon kuulumattomien Ehdokasilmoitusten mahdolliset tunnukset merkitään selvästi näkyviin.
Tämän jälkeen ehdokkaat numeroidaan käyttäen juoksevaa numerointia kahdesta (2) alkaen.
Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä sana “VAALILIITTO” ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana “VAALIRENGAS”.
Liiton ja renkaan samoin kuin vaalirenkaaseen tai vaaliliittoon yhtymättömän ehdokasilmoituksen asema yhdistelmässä on osoitettava myös aakkosellisen järjestyksen osoittamalla kirjaimella.
Näin kootut ehdokasilmoitusten yhdistelmät on viimeistään viisi (5) vuorokautta ennen ennakkoäänestyksen alkamista asetettava nähtäväksi ainakin ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle.
§ 35
Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali voidaan toimittaa postin välityksellä noudattaen jäljempänä postiäänestyksestä annettuja määräyksiä.
Äänestyslippujen avulla tapahtuvan äänestyksen vaihtoehtona äänioikeutetuille voidaan tarjota mahdollisuus äänestää sähköisesti noudattaen jäljempänä sähköisestä äänestyksestä annettuja ohjeita.

V.2 Jäsenäänestys

§ 36
Keskusvaalilautakunnan on toimeenpantava jäsenäänestys ylioppilaskunnan sääntöjen 18§:n mukaisesti kolmen (3) viikon kuluessa tätä koskevan vaatimuksen esittämisestä.
§ 37
Keskusvaalilautakunnan on yhden (1) viikon kuluessa asettamisestaan nimettävä vaalilautakunnat ja -toimitsijat.
Samoin keskusvaalilautakunnan on edustajiston jäsenten esittämän vaatimuksen perusteella määrättävä ne merkinnät, joita äänestäjät voivat äänioikeuttaan käyttäessään äänestyslippuun merkitä.
Edellä ensimmäisessä ja toisessa momentissa mainitut päätökset on julkistettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää.
§ 38
Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen jäsenäänestystä ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä, mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä, ilmoittaa jäsenäänestyksen aika ja paikka.
Samalla on ilmoitettava, missä tämä vaalijärjestys ja ylioppilaskunnan muu jäsenäänestystä koskeva säännöstö on nähtävänä.
Keskusvaalilautakunta antakoon samassa yhteydessä määräykset mahdollisesta vaalimainonnasta.
§ 39
Keskusvaalilautakunta laatikoon vaaliluetteloksi luettelon ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä.
Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen jäsenäänestyksen alkamista ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä ilmoittaa missä ja milloin virallinen vaaliluettelo on nähtävänä ja millä tavoin vaatimukset siihen tehtävistä oikaisuista on esitettävä.
Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä oikaisuista on esitettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään kuusi (6) päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.
Keskusvaalilautakunta ratkaiskoon oikaisuvaatimukset välittömästi edellisessä momentissa mainitun määräajan päätyttyä.
§ 40
Jäsenäänestys voidaan suorittaa postin välityksellä noudattaen jäljempänä postiäänestyksestä annettuja ohjeita.
Äänestyslippujen avulla tapahtuvan äänestyksen vaihtoehtona äänioikeutetuille voidaan tarjota mahdollisuus äänestää sähköisesti noudattaen jäljempänä sähköisestä äänestyksestä annettuja ohjeita.

VI luku Vaalin ja jäsenäänestyksen toimittaminen

§ 41
Keskusvaalilautakunnan tulee järjestää ennakkoäänestys, joka toimeenpannaan enintään yhdeksän (9) vuorokautta ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää, enintään kolmen (3) vuorokauden aikana.
Ennakkoäänestys on järjestettävä noudattaen tämän vaalijärjestyksen määräyksiä vaalin toimittamisajankohdasta.
Mikäli käytössä on täysin sähköinen äänestysjärjestelmä, keskusvaalilautakunnan ei tarvitse järjestää ennakkoäänestystä. Tällöin aikarajat jotka viittaavat ennakkoäänestykseen lasketaan ensimmäisestä virallisesta äänestyspäivästä.
§ 42
Keskusvaalilautakunnan tulee ilmoittaa ennakkoäänestyksen ajat ja paikat vaalikuulutuksen yhteydessä.
§ 43
Ennakkoäänestyksen toimeenpanemisessa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.
§ 44
Vaalitoimituksen alkaessa on jokaisella vaalilautakunnalla oltava varattuna riittävästi ehdokasilmoitusten yhdistelmiä sekä luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja.
Äänestyksen alkaessa on vaalilautakunnan paikalla olevien jäsenten tai varajäsenten ja ensimmäisenä äänestävän todettava, että vaaliuurna on tyhjä.
§ 45
Vaalitoimituksen aikana on ainakin kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen tai varajäsenen tahi keskusvaalilautakunnan erikseen määräämän vaalitoimitsijan, heidän joukossaan vähintään yksi (1) vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, oltava vaalihuoneistossa läsnä.
§ 46
Vaalilautakunnan on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tapahdu minkäänlaista vaaliyllytystä.
Vaalilautakunta ei saa vaalin aikana antaa sivullisille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan.
Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänestäjille tietoja tämän vaalijärjestyksen ja ylioppilaskunnan muun edustajistovaalia, edustajiston täydennysvaalia tai jäsenäänestystä koskevan säännöstön määräyksistä.
§ 47
Vaalihuoneistoon on pantava nähtäväksi riittävä määrä ehdokasilmoitusten yhdistelmiä tai jäsenäänestystä toimitettaessa selkeitä eri äänestysvaihtoehdot sisältäviä ilmoituksia.
Erityisesti on tällainen yhdistelmä tai ilmoitus asetettava nähtäväksi sinne, missä äänestäjän on tehtävä äänestyslippuun merkintä.
Vaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestäjä voi vaalisalaisuuden säilyttäen tehdä merkintänsä äänestyslippuun ja että sitä varten tarpeelliset apuneuvot ovat käytettävissä.
§ 48
Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalilautakunnalle äänestyspaikalla.
Voidakseen käyttää äänioikeuttaan tulee äänestäjän nimen esiintyä vaaliluettelossa.
Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.
Kun äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttaan, tulee vaaliluetteloon tehdä hänen kohdalleen selkeä merkintä äänestämisestä.
Henkilö, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, mutta jonka nimi ei esiinny vaaliluettelossa saa äänestää, mikäli hänen äänioikeutensa pystytään todistamaan, ja mikäli vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat tai keskusvaalilautakunta yksimielisesti hyväksyvät asian. Tällöin henkilön nimi lisätään vaaliluetteloon asianomaisen vaalilautakunnan tai keskusvaalilautakunnan toimesta.
Mikäli edellisessä momentissa tarkoitetun henkilön äänioikeutta ei pystytä todistamaan, tai mikäli vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat eivät asiaa yksimielisesti hyväksy, voidaan henkilölle antaa äänestyslippu, jolloin hänen kohdallaan menetellään § 51:n mukaisesti.
§ 49
Äänestäjän on äänestäessään merkittävä äänestyslipussa olevaan paikkaan kannattamansa ehdokasilmoituksen numero tahi jäsenäänestyksessä kannattamansa vaihtoehdon numero tai muu keskusvaalilautakunnan vahvistama merkintä.
Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä.
Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on joko turvallisesti polttamalla tai muutoin tuhottava.
Äänestyslipun tuhoaminen on merkittävä vaalilautakunnan pöytäkirjaan.
§ 50
Merkittyään ehdokasilmoituksen numeron tai muun keskusvaalilautakunnan vahvistaman merkinnän äänestyslippuun on äänestäjän vietävä se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pudotettava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.
Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeuttaan.
§ 51
Henkilö, jonka äänioikeutta ei pystytä todistamaan, tai jonka äänioikeutta vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat eivät yksimielisesti hyväksy, merkitsee äänestyslipussa olevaan paikkaan kannattamansa ehdokasilmoituksen numeron tai muun keskusvaalilautakunnan vahvistaman merkinnän § 49 mukaisesti.
Merkinnän suoritettuaan äänestäjän on vietävä äänestyslippu kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen suljettava leimattu äänestyslippu tyhjään kirjekuoreen. Suljettu kirjekuori suljetaan toiseen kirjekuoreen, jonka päälle kirjoitetaan äänestäjän henkilötiedot. Äänestäjän henkilötiedot kirjataan myös vaalilautakunnan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen kirjekuori pudotetaan vaaliuurnaan.
§ 52
Vaalilautakunnan on pidettävä luetteloa, josta käy ilmi äänioikeuttaan käyttäneiden määrä.
§ 53
Vaalilautakunta pitää vaalitoimituksesta pöytäkirjaa, johon merkitään vaalitoimituksen kulku ja mahdolliset tehdyt päätökset.
Pöytäkirjan allekirjoittavat kaikki vaalitoimituksessa läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet, varajäsenet ja keskusvaalilautakunnan erikseen määräämät vaalitoimitsijat.
Pöytäkirja on vaalitoimituksen päättyessä muiden vaalissa tai jäsenäänestyksessä syntyneiden asiakirjojen mukana luovutettava keskusvaalilautakunnalle.

VII luku Vaalin ja jäsenäänestyksen tuloksen määrääminen

VII.1 Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

§ 54
Jos vaalia varten on hyväksytty vain § 34:n 1.momentissa mainittu määrä ehdokasilmoituksia ja erityistä vaalitilaisuutta ei sen vuoksi toimeenpanna, julistaa keskusvaalilautakunta näissä Ehdokasilmoituksissa olevat ehdokkaat valituiksi.
Jos vaalia varten on hyväksytty vähemmän Ehdokasilmoituksia kuin vaalissa on valittavia, jatkaa keskusvaalilautakunta ehdokasasetteluaikaa harkintansa mukaan, kuitenkin vähintään kolme (3) arkipäivää.
Tarvittaessa keskusvaalilautakunta tekee päätöksen vaalin ajankohdan siirtämisestä ylioppilaskunnan voimassaolevan säännöstön puitteissa.
Edellä mainituista päätöksistä on välittömästi tiedotettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.
§ 55
Kun vaalitoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta täysilukuisena äänten laskennan.
Keskusvaalilautakunta voi nimetä tarpeellisen määrän avustajia ääntenlaskentaan.
Sähköisessä vaalissa tuloksen ottaa ulos vaalijärjestelmästä vähintään kaksi keskusvaalilautakunnan nimeämää luotettavaa ja riippumatonta henkilöä. Valittava henkilö voi olla ylioppilaskunnan jäsen joka ei ole ehdolla vaaleissa tai ylioppilaskunnan ulkopuolinen henkilö.
§ 56
Ääntenlaskennan alkaessa keskusvaalilautakunta todentaa vaaliluettelon ja ylioppilaskunnan jäsenrekisterin perusteella § 51:ssa tarkoitettujen henkilöiden äänioikeuden.
Mikäli henkilön todetaan olevan äänioikeutettu, avataan hänen äänestyslippunsa sisältävät kirjekuoret, ja hänen äänestyslippunsa pudotetaan keskusvaalilautakunnan valvonnassa vaaliuurnaan vaalisalaisuus säilyttäen.
Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole äänioikeutta, on hänen äänestyslippunsa sisältävä kirjekuori tuhottava vaalisalaisuus säilyttäen.
§ 57
Tämän jälkeen otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne avaamattomina.
Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluettelon mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan.
Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkastetaan.
Ne äänestysliput, jotka § 58:n määräysten mukaan on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi.
Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokasilmoituksen hyväksi annetut liput ryhmitellään erilleen.
Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä sekä lippujen lukumäärä kussakin 4. ja 5. momenteissa mainitussa ryhmässä.
§ 58
Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole vaalilautakunnalta saatu ja asianmukaisesti leimattu tai ehdokasilmoituksen numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene, mitä listaa valitsija on tarkoittanut, tai lippuun on tehty muita merkintöjä.
§ 59
Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee vaalin lopullisen tuloksen.
§ 60
Vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokasilmoituksen saama äänimäärä on ehdokkaan lopullinen vertausluku.
§ 61
Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan.
Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
Tämän jälkeen merkitään vaaliliiton ensimmäiselle ehdokkaalle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) jne.
Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, on näin laskettu vertausluku ehdokkaan lopullinen vertausluku.
§ 62
Jos on muodostettu § 19:ssä mainittu vaalirengas, järjestetään siihen kuuluvat ehdokkaat heidän § 61:n mukaan saamiensa vertauslukujen suuruuden mukaan.
Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee henkilökohtainen äänimäärä ja sen mennessä tasan arpa.
Tämän jälkeen merkitään vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä ja kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) jne.
§ 63
Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan.
Saman lopullisen vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee vaaliliiton sisällä laskettu vertausluku, sen ollessa sama henkilökohtainen äänimäärä ja sen mennessä tasan arpa.
Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneista lähtien niin monta kuin vaalissa on valittavia.
§ 64
Milloin vaalissa valittu eroaa tai on esteellinen tahi estynyt toimimaan edustajiston jäsenenä, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen lopullisen vertausluvun mukaan siitä vaaliliitosta tai vaalirenkaasta, johon eronnut tai estynyt kuului.
Ellei varajäsentä voida tällä tavoin määrätä, kutsutaan tilalle ehdokas, jolla valituksi tulleiden jälkeen on suurin lopullinen vertausluku.
Milloin eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen varajäsentä ei saada 1. tai 2. momentin mukaisesti määrätyksi, nimittää edustajisto välittömästi samassa kokouksessaan keskusvaalilautakunnan, joka toimeenpanee täydennysvaalin ylioppilaskunnan sääntöjen 13§:n mukaisesti.
Estyneeksi katsotaan henkilö, joka on viimeistään ko. kokousta edeltävänä päivänä kirjallisesti ilmoittanut estyneisyydestään ja sen kestoajasta ylioppilaskunnan pääsihteerille.
Pysyvästi estyneeksi tai pysyvästi esteelliseksi katsotaan henkilö, jonka estyneisyys tai esteellisyys kestää edustajiston toimikauden loppuun tai kauemmin.

VII.2 Jäsenäänestys

§ 65
Kun jäsenäänestystoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta täysilukuisena äänten laskennan.
§ 66
Jäsenäänestyksessä annettujen äänten laskenta tapahtuu soveltuvin osin samalla tavalla kuin edellä § 55-§ 59:ssä on edustajistovaalin ja edustajiston täydennysvaalin osalta määrätty.

VIII luku Postin välityksellä tai sähköisesti suoritettava äänestys

VIII.1 luku Postin välityksellä suoritettava äänestys

§ 67
Ylioppilaskunnan edustajistovaali, edustajiston täydennysvaali ja jäsenäänestys voidaan keskusvaalilautakunnan päätöksellä toimeenpanna postin välityksellä.
§ 68
Ennen postin välityksellä suoritettavaa edustajistovaalia, edustajiston täydennysvaalia tai jäsenäänestystä postittaa keskusvaalilautakunta jokaiselle äänioikeutetulle äänestyslipun, ehdokasilmoitusten yhdistelmän tai selkeän tiedotteen jäsenäänestyksen vaihtoehdoista, lomakkeen äänestäjän henkilötietojen ilmoittamista varten, tarvittavat palautuskuoret sekä riittävät ohjeet äänioikeuden käyttämiseksi.
Ohjeissa on erityisesti mainittava mihin ja milloin äänioikeutetun on palautettava äänestyslippunsa käyttääkseen äänioikeuttaan.
Äänioikeutetuille on varattava riittävä aika äänestyksen suorittamiseen.
§ 69
Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestäjä sulkee äänestyslippunsa tyhjään kuoreen, joka yhdessä henkilötietolomakkeen kanssa palautetaan vaalilautakunnalle.
Äänestyslipun palauttaminen voi tapahtua henkilökohtaisesti tai postin välityksellä, jolloin ylioppilaskunta on velvollinen maksamaan palautuspostimaksun.
§ 70
Keskusvaalilautakunta tarkistaa äänestäjän äänioikeuden henkilötietolomakkeesta ja tekee tällöin vaaliluetteloon merkinnän äänioikeuden käyttämisestä.
Äänestyslipun sisältävä kuori leimataan ylioppilaskunnan leimalla ja säilytetään avaamattomana ääntenlaskentaan saakka.
Henkilötietolomake arkistoidaan erilleen äänestyslipun sisältävästä kuoresta niin, ettei lomakkeen ja vastaavan äänestyslipun yhteyden toteaminen enää ole mahdollista.
§ 71
Muutoin postin välityksellä suoritettavassa edustajistovaalissa, edustajiston täydennysvaalissa ja jäsenäänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.

VIII.2 luku Sähköisesti suoritettava äänestys

§ 72
Edustajistovaali, edustajiston täydennysvaali ja jäsenäänestys voidaan suorittaa joko osittain tai kokonaan sähköistä äänestystapaa käyttäen.
Päätöksen sähköisen äänestystavan tarjoamisesta tekee keskusvaalilautakunta sähköiseen vaaliin perehtynyttä tietoturva-asiantuntijaa kuultuaan.
§ 73
Keskusvaalilautakunnan tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähköinen äänestys voidaan suorittaa luotettavasti vaalisalaisuus säilyttäen.
§ 74
Mahdollisuudesta sähköiseen äänestykseen tulee ilmoittaa vaalikuulutuksessa. Samassa yhteydessä tulee antaa ohjeet sähköisen äänestyksen suorittamiseksi.
§ 75
Muutoin sähköisessä äänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.
§ 76
Käytettävän sähköisen vaalijärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:
1. äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa
2. äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä
3. äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen
4. äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla.

IX luku Erityisiä määräyksiä

§ 77
Välittömästi vaalin tuloksen määräämisen jälkeen tulos julkistetaan ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.
§ 78
Keskusvaalilautakunta voi halutessaan laatia vaaliluettelon sähköisessä muodossa. Tällöin tulee luettelon koskemattomuudesta ja varmistamisesta huolehtia riittävästi. Vaalitoimitusta varten tulee laatia myös kirjallinen luettelo, jolla vaalitoimitus voidaan tarvittaessa suorittaa luotettavasti ilman sähköistä vaaliluetteloa.
§ 79
Vaalilautakunnan toimenpiteestä tai päätöksestä ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen saa kirjallisesti valittaa keskusvaalilautakunnalle ennen vaalitoimituksen päättymistä.
Keskusvaalilautakunnan toimenpiteeseen ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen saa kirjallisesti pyytää oikaisua ennen vaalitoimituksen päättymistä.
Keskusvaalilautakunnan päätöksestä ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen voi valittaa ylioppilaskunnan edustajistolle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa vaalin tai jäsenäänestyksen tuloksen vahvistamisesta ylioppilaskunnasta annetun asetuksen 6§:ssä mainituilla perusteilla.
Edelleen edustajiston päätöksestä voi valittaa asetuksessa säädetyllä tavalla.
Keskusvaalilautakunnan ja edustajiston on käsiteltävä oikaisupyynnöt ja valitukset viipymättä.
§ 80
Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan kokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa, jonka kaikki kokouksessa läsnä olleet lautakunnan jäsenet allekirjoittavat.
Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes § 79:n 3.momentissa tarkoitetun valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu.
Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon ja äänestysliput tuhotaan.
§ 81
Lisäyksistä ja muutoksista tähän vaalijärjestykseen päättää ylioppilaskunnan edustajisto kaksi kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä.
§ 82
Tällä vaalijärjestyksellä kumotaan Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston 5.9.2007 hyväksymä vaalijärjestys siihen tehtyine muutoksineen.
Tämä vaalijärjestys astuu voimaan heti, kun Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on sen hyväksynyt.